Tuotantoeläimen elämä Suomessa on karua, vaikka mainosten mielikuvat antavatkin toisin uskoa. Sika elää betonilattialla, kana munii luonnottoman paljon munia ja lehmältä viedään poikanen toisensa jälkeen. Tuotannossa eläin on numero, yksikkö ja osa tehokasta tuotantoketjua, jossa ei pysähdytä miettimään eläimiä yksilöinä.

Eläinten turvakoti sen sijaan on paikka, jossa eläimen arvo ei riipu siitä, miten ihminen voi hyötyä eläimestä. Turvakodissa eläimet saavat elää omana itsenään, ilman tuotannon vaatimuksia. Näistä paikoista yksikään eläin ei päädy teurastamolle.

Toisin kuin kotieläinpihoilla, joissa eläimet toimivat usein vetonauloina, ja joiden toimintaa ohjaa taloudellinen hyöty, turvakodeissa eläimet saavat elää rauhassa ilman jatkuvaa yleisön hälinää. Turvakotien arki rakentuu vapaaehtoisten ja lahjoittajien varaan ja ne ovat voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä.

Tuulispää – Suomen ensimmäinen turvakoti tuotantoeläimille

Somerolla sijaitseva Tuulispää on Suomen ensimmäinen tuotantoeläinten turvakoti, joka se perustettiin vuonna 2012 — juuri siksi, että tuotantoeläimillä ei ole teurastamon sijasta paikkaa minne mennä silloin, kun niiden hyöty ihmisen silmissä loppuu. Nyt Tuulispäässä asuu yli sata eläintä: lehmiä, sikoja, lampaita, kanoja, kalkkunoita, hevosia, kaneja, vuohia, kettuja ja minkkejä.

Jokaisella eläimellä on oma tarinansa. Esimerkiksi Viima-kettu päätyi Tuulispäähän Nordic Wildlife Care -villieläinhoitolasta. Hänet löydettiin harhailemasta Kokkolan taajama-alueelta ja paljastui turkistarhalta karanneeksi hopeaketuksi. Suomessa hopeaketut eivät elä luonnonvaraisina, eikä Viimalla olisi ollut mahdollisuutta selviytyä luonnossa. Nyt Viima saa elää turvakodissa, jossa sen ei enää tarvitse pelätä ihmistä — ja jossa vierailijat saavat nähdä, millainen yksilö piiloutuu turkisteollisuuden kasvottomien häkkirivien taakse.

Iiro-hevonen taas saapui Tuulispäähän, koska sen hankosidevamma teki tästä käyttökelvottoman tavoitteelliseen ratsastukseen. Vamma ei estä hyvää elämää, mutta teki kodin löytämisestä vaikeaa. Ennen turvakotiin muuttoa Iiro vietti paljon aikaa yksin, mutta Tuulispäässä hän pääsi osaksi laumaa — ja näyttämään, että hevosen arvo ei ole kiinni sen suorituskyvyssä.

Aurora – kuuden lampaan pelastus käynnisti kokonaisen turvakodin

Eläinten turvakoti Aurora sai alkunsa keväällä 2023, kun lappilaisen tuotantotilan lampaat olivat joutumassa teuraaksi. Viime hetkellä joukko eläinten ystäviä päätti toimia ja pelasti kuusi lammasta varmalta kuolemalta. Tämä pelastusoperaatio ei jäänyt yksittäiseksi teoksi – se oli lähtölaukaus kokonaiselle turvakodille. Turvakoti sai nimensä yhdeltä näistä pelastetuista lampaista: Aurora oli ensimmäinen virallinen asukas, rohkea ja lempeä suomenlammas, joka tuo edelleen turvaa laumansa arimmalle jäsenelle, Poppelille.

Aurora sijaitsee Rovaniemellä Tapionkylässä ja se on syntynyt sydämen palosta. Alun perin Aurora oli yhden ihmisen unelma, mutta nopeasti sen ympärille kasvoi yhteisö: vapaaehtoisia, lahjoittajia ja eläinten hyvinvointiin sitoutuneita ihmisiä, jotka ymmärtävät, että jokainen pelastettu elämä on arvokas – ei siksi, että eläin tuottaisi jotain, vaan siksi, että se on joku.

Tänään Aurora on koti lampaille, kukoille, kanoille, aaseille ja kaneille. Aurora on enemmän kuin pelkkä eläinten suojapaikka; se on myös paikka, jossa ihmisten ja eläinten välinen suhde kirjoitetaan uusiksi. Siellä eläin ei ole projekti, investointi tai resurssi – vaan on yksilö, joka elää omilla ehdoillaan.

Kun sika saa elää sikana – Saparomäen tarina

Saparomäen juuret vievät 2000-luvun alkuun, kun Eveliina Lundqvist vieraili ensimmäistä kertaa englantilaisessa tuotantoeläinten turvakodissa. Siellä syntyi ajatus: Suomeen tarvitaan paikka, jossa tuotantoeläin saa elää elämänsä omana itsenään, ei hyödykkeenä.

Ennen Saparomäen perustamista Eveliina ehti nähdä eläintuotannon todellisuuden läheltä – eläintenhoitajakoulussa ja suomalaisilla maatiloilla. Näistä kokemuksista syntyi myös hänen kirjansa Salainen päiväkirja eläintiloilta, joka toi esiin sen, mitä tuotannon kulissien takana tapahtuu. Emakoiden kääntymisen estävät häkit, porsaiden kivuliaat toimenpiteet ilman puudutusta ja broilerien jalostussairaudet ovat edelleen läsnä eläintuotannossa.

Saparomäki, joka perustettiin vuonna 2019, on vastaisku ajattelulle, jossa eläin nähdään hyödykkeenä. Siellä siat saavat liikkua, kanat kuopsutella ja lampaat elää ilman villantuotanto-odotuksia. Eläinten arvo ei riipu heidän tuottamastaan maidosta, lihasta tai munista – arvo syntyy siitä, että he ovat olemassa.

Kuura – koti, hoitopaikka ja muistutus paremmasta maailmasta

Kokemäellä toimiva Eläinsuojeluyhdistys Kuura on perustettu vuonna 2020 ja sen turvakoti tarjoaa kodin yli 60 eläimelle. Kuuraan päätyy niin tuotantoeläimiä kuin hylättyjä lemmikkejä, ja sen porteista kulkee myös luonnonvaraisia eläimiä, jotka tarvitsevat väliaikaista hoitoa.

Myös Kuuran arjessa näkyy ymmärrys siitä, että hyvä elämä ei tarkoita pelkkää ruokaa ja kattoa pään päällä. Hevoset pääsevät liikkumaan metsätarhassa, kanat saavat kuopsuttaa, siat tonkia ja lampaat kulkea laumana — ilman, että niiden olemassaolon oikeutus riippuu villan, lihan tai munien tuottamisesta.

Mitä yhteiskunnasta kertoo se, että eläimille tarvitaan turvakoteja?

Turvakotien merkitys ei rajoitu pelkästään pelastettujen eläinten hyvinvointiin. Ne ovat myös tärkeitä tiedon ja asenteiden muokkaajia. Vierailijat ja seuraajat saavat turvakotien kautta mahdollisuuden kohdata tuotantoeläimet yksilöinä – tuntevina ja ajattelevina olentoina, joilla jokaisella on oma tarinansa.

Niin kauan kuin eläimiä tuotetaan maailmaan pelkiksi hyödykkeiksi, tarvitaan Tuulispään, Saparomäen, Auroran ja Kuuran kaltaisia turvakoteja, jotka auttavat niin montaa yksilöä kuin pystyvät. Lopullinen tavoite ei kuitenkaan ole pelastaa eläimiä tuotannolta loputtomiin, vaan rakentaa yhteiskunta, jossa turvakoteja ei enää tarvita – koska eläimiä ei ylipäätään enää tuotettaisi ihmisen tarpeisiin.

Miten voit tukea turvakoteja?

Eläinten turvakoteja voi tukea ryhtymällä eläimen kummiksi, lahjoittamalla, tekemällä vapaaehtoistyötä tai jakamalla heidän julkaisujaan somessa. Jokainen teko merkitsee eläimille, jotka elävät näissä turvakodeissa — sekä kaikille niille eläimille, joita nämä yksilöt edustavat.