Eläinkokeet ovat olleet vuosikymmeniä osa kemikaalien, lääkkeiden ja kuluttajatuotteiden turvallisuustestausta. Nämä kokeet tarkoittavat usein merkittävää kärsimystä eläimille ja samalla ne ovat herättäneet kasvavaa kritiikkiä myös tieteen näkökulmasta. Eläinten reaktiot kemikaaleihin, lääkeaineisiin ja esimerkiksi kosmetiikan ainesosiin eivät monesti ennusta luotettavasti vaikutuksia ihmisiin.

Silti eläinkokeet ovat pitkään säilyneet oletusarvoisena osana lainsäädäntöä. Eläinten kokemus on jäänyt suurelta yleisöltä näkymättömiin, laboratorioiden seinien sisälle.

EU vetää rajan: pesuaineita ei enää testata eläimillä

Pesuaineiden testauksessa eläimiä on altistettu kemikaaleille, jotta niiden vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön voitaisiin arvioida. Nyt EU on kuitenkin vahvistanut merkittävän muutoksen pesuaineasetukseen. Päätöksen myötä eläinkokeiden käyttö kotitalous- ja teollisuuspesuaineiden kehittämisessä ja turvallisuustestauksessa kielletään. Kielto astuu voimaan heinäkuussa 2029.

Uudistettu sääntely edellyttää, että pesuaineiden turvallisuus arvioidaan jatkossa ainoastaan tieteellisesti validoiduilla, eläinkokeettomilla menetelmillä.

Päätös viestii siitä, että EU tunnustaa eläinkokeettomien menetelmien pätevyyden suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä ilman eläinten käyttöä. Samalla se luo jatkumoa aiemmalle kosmetiikan eläinkoekiellolle, joka tuli voimaan vuonna 2013.

Eläinjärjestöjen pitkäjänteinen työ ja kansalaisten vahva tuki ovat olleet keskeisessä roolissa muutoksen taustalla. Pesuainekielto nähdäänkin laajasti ensimmäisenä konkreettisena askeleena kohti eläinkokeiden laajempaa alasajoa EU:n kemikaalilainsäädännössä sekä tärkeänä askeleena kohti EU:n eläinkoedirektiivin lopullista päämäärää eli kaikkien eläinkokeiden lopettamista.

UK julkaisi strategian eläinkokeista luopumiseksi

Siinä missä EU:n uusi linjaus koskee vain tiettyä tuotekategoriaa, Iso-Britannia on ottanut harppauksen pidemmälle. Maan hallitus julkaisi kansallisen strategian, jonka tavoitteena on luopua eläinten käytöstä tieteellisessä tutkimuksessa ja testauksessa kokonaan.

Strategia painottaa rahoitusta, koulutusta ja infrastruktuuria eläinkokeettomien menetelmien kehittämiseksi. Sen keskiössä ovat ihmislähtöiset, tieteellisesti luotettavat menetelmät sekä kulttuurinmuutos, jossa eläimiä ei käytetä, kun vaihtoehtoja on olemassa.

Strategia on saanut laajaa kannatusta sekä tutkijoilta että eläinsuojelujärjestöiltä. Myös kansalaismielipide tukee muutosta: 77% brittiläisistä on sitä mieltä, että hallituksen tulisi sitoutua eläinkokeiden asteittaiseen lopettamiseen.

Asiantuntijat muistuttavat kuitenkin, että strategia on vasta alku. Selkeät aikataulut, sitovat tavoitteet ja riittävät resurssit ratkaisevat sen, muuttuuko linjaus todellisiksi muutoksiksi laboratorioissa.

Kohti tiedettä, joka ei perustu eläinten käyttöön

EU:n ja Iso-Britannian päätökset ovat osa isompaa kuvaa. Esimerkiksi myös Yhdysvalloissa eläinkokeettomia menetelmiä edistetään, ja FDA on julkaissut uuden etenemissuunnitelman eläinkokeiden vähentämiseksi ja korvaamiseksi lääkekehityksessä ja -valvonnassa.

Tieteellinen kehitys tarjoaa yhä kehittyneempiä vaihtoehtoja: solumalleja, tietokonemallinnusta ja ihmiskudoksiin perustuvia testausmenetelmiä, jotka voivat tuottaa tarkempaa ja ihmisen kannalta merkityksellisempää tietoa, eettisellä tavalla.

Eläinkokeista luopuminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Pesuainekielto astuu voimaan vasta muutaman vuoden kuluttua, ja monet lainsäädännölliset kokonaisuudet, kuten EU:n kemikaaliasetus REACH, nojaavat yhä vahvasti eläinkokeisiin.

Silti suunta on muuttumassa. Yhä useammin eläinten käyttöä ei enää nähdä välttämättömänä hintana turvallisuudesta, vaan vanhentuneena käytäntönä, josta voidaan, ja josta tulee, siirtyä eteenpäin.

Kun tiede kehittyy ja poliittinen tahto vahvistuu, eläinkokeeton tutkimus alkaa kehittyä tulevaisuuden normiksi, ei poikkeukseksi.