Joe Smith

Joe Smith

Jane Garcia

Charlie Jones

RAVINTO & TERVEYS
Vegaaniruokavalio ei ole terveellistä

Suomen ravintosuositusten mukaan vegaaninen ruokavalio sopii kaikenikäisille, vauvasta vaariin. Oli kyseessä imettävä vanhempi, himourheilija tai vauva - löytyy hänelle sopiva vegaaninen ruokavalio.

Lähteet:
Ruokavirasto
Suomen Sydänliitto ry
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen suurin tieteellinen yhdistys

En voisi elää ilman lihaa ja juustoa

Mikään maku- tai muu aistikokemus ei oikeuta kärsimyksen aiheuttamista ja elämän riistoa toiselta, tuntevalta olennolta. Sinulle kyse on viiden minuutin makukokemuksesta, eläimelle kyseessä on koko hänen elämänsä.

Syön vain vähän eläintuotteita

Se, että teemme jotakin moraalitonta harvemmin, ei tee siitä moraalisesti hyväksyttävää. ”Lyön koiraani vain harvoin” on hyvinkin verrattavissa kyseiseen argumenttiin. Tekeekö se, että koiraa lyö vain harvoin teosta hyväksyttävän? Jotta olisimme moraalisesti yhtenäisiä, emme voi puolustella eläintuotteiden kuluttamista sillä, että teemme sitä harvoin/vähän.

Minun on syötävä kalaa, jotta saan Omega-3:a

Omega-3:a saa myös vegaanisessa ruokavaliossa eli omega-3-rasvahappoja ei ole vain kalassa. Vegaanit saavat omega-3:a esimerkiksi siemenistä, kasviöljyistä, margariineista, levästä, pavuista, erilaisista vihanneksista, marjoista ja pähkinöistä. Omega-3:a on myös mahdollista ottaa vegaanisena ravintolisänä  (algaaliöljytabletit).

Lähde: Ruokavirasto

Vegaaniruoasta ei saa tarpeeksi kalsiumia

On yleinen harhaluulo, että vegaanimaidoista tai ruokavaliosta ylipäätään ei saisi riittävästi kalsiumia. Kasvipohjaiset maidot vastaavat usein kalsium-, jodi- ja D-vitamiinipitoisuuksiltaan täysin lehmänmaitoa. Muita hyviä kalsiuminlähteitä ovat tummanvihreät kasvikset, pähkinät ja tofu.

Lähteet:
Ruokavirasto
Luustoliitto

Matkustaessa kulttuurin kokeminen ei ole mahdollista, jos ei syö lihaa

Eri kulttuureissa hyväksytään väkivallan eri muotoja ja kohdistetaan väkivaltaa niin eläimiin, kuin ihmisiinkin. Mikäli kulttuurissa hyväksytyllä perinteellä on uhri, on perinnettä kyseenalaistettava. Kulttuurienkin on muututtava sen myötä, kun opimme uusia asioita. Sellaiset perinteet, jotka perustuvat vanhanaikaiseen käsitykseemme eläimistä ja niiden kyvystä kokea kipua ja kärsimystä, on siis yksinkertaisesti jätettävä historiaan.

ELÄIMET & ELÄINOIKEUDET
Eläimet eivät kärsi Suomessa. Täällä tehdään asiat paremmin

Meille jatkuvasti markkinoidaan mielikuvaa siitä, että Suomessa tuotettu ruoka on eettistä ja eläimet ovat suorastaan onnellisia paikallisen farmarin hoivissa. Tämä on kuitenkin kaukana totuudesta. Suomessa on tehotuotantoa kuten muuallakin maailmassa ja eläintuotannon julmat standarditoimenpiteet pätevät kaikkialla. Suomen eläinsuojelulaki ei myöskään huomioi lähes lainkaan eläinten lajityypillisiä tarpeita. Esimerkiksi parsinavetat, porsitushäkit ja emakkojen tiineytyshäkit ovat edelleen sallittuja ja porsaiden kirurginen kastraatio ilman kivunlievitystä saa toistaiseksi vielä jatkua. Myös turkistarhaus jatkuu Suomessa entisellään samaan aikaan, kun Euroopan maat yksi toisensa jälkeen kieltävät turkiseläinten tarhauksen.

Ruokaviraston toteuttaman valvonnan mukaan 27%:lla Suomen eläintuotantotiloista havaittiin eläinsuojelulain rikkeitä tai laiminlyöntejä.

Lähteet:
Ruokavirasto
Maa- ja metsätalousministeriö

Jos emme söisi eläimiä, niitä olisi liikaa

Maailma ei muutu vegaaniseksi yhdessä yössä, joten vähitellen tuotantoeläimiä tarvittaisiin vähemmän ja vähemmän, kunnes niitä ei kasvatettaisi enää lainkaan. Nämä eläimet eivät siis enää joutuisi syntymään elämään, jossa ne kohtaavat jatkuvaa kärsimystä ja lopulta päätyvät tapettavaksi teurastamolle nuorella iällä.

Tulevaisuudessa tiettyjä tuotantoeläinlajeja kuten broilereita, ei siis välttämättä tule olemaan lainkaan. Broilerit ovat ylijalostettu äärimmilleen, joten on järkevämpää, ettei sairaita yksilöitä synny enempää.

Tuotantoeläimet kuolisivat sukupuuttoon, jos emme kasvattaisi niitä ruoaksi

Lähes kaikki tuotantoeläimet ovat ylijalostettuja, elävät kärsimyksessä ja kuolevat ihmisen kädestä heille ahdistavassa tilanteessa ja ympäristössä. Tällöin voidaan miettiä, kumpi on pienempi paha - se, että jokaista yksilöä kohdellaan rahantekovälineenä, pelkkänä objektina ja tapetaan hyvin nuorella iällä vai se, että näitä eläimiä ei enää synny ihmisten hyväksikäytettäväksi. Näiden lajien ei myöskään ole pakko kuolla sukupuuttoon, sillä on olemassa eläinten turvakoteja, joissa ns. tuotantoeläimet saavat elää onnelista elämää, ja joissa heitä kohdellaan yksilöinä ja arvostetaan juuri sellaisena kuin he ovat.

Veganismissa kuolee enemmän eläimiä kuin lihaa kuluttamalla

Tämä myytti on levinnyt Joe Roganin sekä Steven Crowderin podcastien myötä.

Kaikessa viljelyssä kuolee pellolla eläviä eläimiä ja hyönteisiä. Tämän jälkeen meillä on mahdollisuus päättää käytämmekö sadonkorjuun ruokkimaan ihmiset vai ensin kasvattaa sadolla tuotantoeläimet. Suomessa 63% kaikesta viljellystä viljasta käytetään eläinten rehuksi. Tämä sama rehu voitaisiin käyttää eläimille syöttämisen sijasta suoraan ihmisten ravinnoksi, jolloin kenenkään ei tarvitsisi maksaa tuotantoeläinten tappamisesta eli eläimiä kuolisi vähemmän.

Tiedämme vegaaneina, ettemme voi välttää täysin pellolla tapahtuvia eläinten tai hyönteisten kuolemia, mutta voimme aina vähentää kärsimyksen määrää. Oxfordin laajimman maataloustutkimuksen mukaan maailman viljelypinta-alaa voisi pienentää 75%, jos koko maailma olisi vegaani.

Lähteet:
Luonnonvarakeskus
Oxfordin Yliopisto: Reducing food's environmental impacts through producers and consumersField Deaths in Plant Agriculture

Jos ostat lihaa luotettavilta lähituottajilta, ei ole ongelmaa

Lähellä tapahtuva kärsimys ja teurastus ei tee eläinten hyväksikäytöstä hyväksyttävää. Ja vaikka ostaisitkin eläintuotteita vain esimerkiksi luomufarmeilta, eläintuotannon julmat standardimetodit pätevät siitä huolimatta ja lopulta eläimet kuitenkin päätyvät teuraaksi nuorella iällä.

Lehmät on pakko lypsää ja lampaat on pakko keriä

Lehmät eivät yleisen uskomuksen mukaan tuota maitoa ihan vain itsestään, vaan maidon tuotanto tapahtuu silloin, kun lehmä synnyttää vasikan. Lehmä keinosiemennetään, vasikka viedään emolta ja maito otetaan ihmisen käyttöön. Tämä toistetaan niin pitkään, kunnes lehmän maidon tuotanto alkaa hiipumaan ja lehmä teurastetaan. Suomenkarja on ylijalostettu palvelemaan ihmisen tarpeita ja lehmien arkielämää onkin jatkuva paine utareissa, ahtaat elintilat, virikkeiden puute, nälkiintyminen umpeenlaiton yhdeydessä ja psyykkinen stressi esimerkiksi vasikan menetyksen vuoksi.

Lampaat taas on jalostettu tuottamaan ylenpaattisen määrän villaa, joten on totta, että lammas pitää keriä. Keriminen on usein ongelmallista, kun villasta maksetaan kiloittain, eikä lampaiden hyvinvoiti ole ensisijainen prioriteetti. Villalampaat päätyvät myös lopulta teuraaksi nuorella iällä ja villatuotannon tilat myyvät lähes poikkeuksetta karitsan lihaa.

Eläimet eivät tunne kipua

On todistettu, että lähes kaikki eläimet aistivat kipua - jopa ne lajit, joilla on todella yksinkertainen hermojärjestelmä. Jokaisen lajin kohdalla kivulla on evolutiivinen perusta: kipu kertoo mahdollisesta uhkasta, johon reagoidaan usein pakenemalla. Eläinten käyttäytymistä tutkimalla on myös pystytty havaitsemaan, että monet eläimet ovat hyvin tietoisia kivusta ja reagoivat siihen esimerkiksi välttämällä tilanteita, joissa heille on aiheutunut kipua aiemmin. Jopa jotkut selkärangattomat eläimet, kuten mustekalat, todistetusti aistivat kipua

Lähteet:
Tutkimus: Recognition and Alleviation of Pain in Laboratory
Animals.Eläinten hyvinvointikeskus EHK

ETIIKKA & MORAALI
En välitä eläimistä

Se, välitämmekö eläimistä, ei tulisi määrittää sitä, kuinka heitä kohtelemme. Et välttämättä välitä naapurin kissasta, mutta et riistäisi kissalta henkeä. Jokainen eläin on yksilö, jolla on oma kokemuksensa maailmasta. Kun mietimme eläinten hyödyntämistä eettisestä näkökulmasta, vain sillä, että eläin voi kokea kipua ja erilaisia tunteita, pitäisi olla väliä.

Eläinten syöminen on oma henkilökohtainen päätös

Mitä, jos joku toinen haluaisi kohdella juuri sinua objektina ja lopulta viemään sinulta hengen - olisiko se tämän henkilön oma valinta ja näin myös hyväksyttävä teko?

Se fakta, että jokin on oma päätös ei tee teosta moraalisesti oikeaa. Jos jonkun oma päätös on pahoinpidellä lemmikkiään tai syrjiä vähemmistöä, ovatko teot sinusta moraalisesti hyväksyttäviä?

Kun ajattelemme, että eläintuotteiden kuluttaminen on jokaisen oma valinta, unohdamme, että valinnallamme on uhri. Uhri, jolla ei ole mahdollisuutta valita leikin ja kärsimyksen tai elämän ja kuoleman väliltä. Tuotantoeläimille ei anneta mahdollisuutta valita haluaako tulla kohdelluksi rahantekovälineenä ja lopulta tapetuksi nuorella iällä.

Eikö siis meidän, joilla on mahdollisuus valita olla aiheuttamatta tätä kärsimystä, ole myös moraalinen velvollisuus tehdä niin?

On laillista tappaa eläimiä

Se, että kivun ja tuskan aiheuttaminen ja tappaminen on laillista, ei tee siitä hyväksyttävää. Mitä kauheimmat asiat ovat olleet laillisia historiamme aikana, mutta laillisuus ei ole koskaan tehnyt niistä moraalisesti hyväksyttäviä.

Ihminen on ravintoketjun huipulla

Se, että ihminen on “ravintoketjun huipulla” ja älykkäämpi kuin muut eläimet, ei tarkoita sitä, että ihmisen tulisi käyttää valtaansa kiduttamalla ja tappamalla muita. Juurikin siksi, että ihminen on älykäs ja myös kykenevä korkeatasoiseen empatiaan, meillä on moraalinen velvollisuus olla aiheuttamatta muille kärsimystä.

Olemme aina syöneet eläimiä

Ihminen on tehnyt mitä kauheimpia asioita historiassa pitäen näitä asioita normina. Se, että jokin asia on perinne tai normi yhteiskunnassa, ei tee asiasta moraalisesti hyväksyttävää. Opimme jatkuvasti uutta ja meidän on muututtava sen mukana.

Nykypäivänä meillä on niin paljon vaihtoehtoja eläintuotteiden kuluttamiselle, että sekin on jo itsessään syy, miksi eläintuotteiden kuluttaminen ei ole enää hyväksyttävää. Ihminen on historiassa joutunut syömään eläintuotteita selviytyäkseen, mutta enää meillä ei ole mitään hyväksyttävää syytä kuluttaa eläinkunnan tuotteita.

Tuotantoeläimet ovat kasvatettu meidän syötäväksi

Se, että tuotantoeläimet ovat kasvatettu ihmisten hyväksikäytettäväksi, ei tee hyväksikäytöstä oikeudenmukaista. Jokainen eläin on yksilö, jolla on oma kokemus elämästä, ja joka voi kokea kipua sekä erilaisia tunteita. Tuntevan olennon satuttaminen on aina väärin, vaikka se olisi yleisesti sallittua yhteiskunnassa. Jokaisella kulutusvalinnallamme myös vaikutamme siihen, kuinka paljon näitä eläimiä tuotetaan. Mikäli ihmiset siirtysivät kuluttamaan enemmän kasvipohjaisia vaihtoehtoja, ei eläimiä tarvitsisi enää kasvattaa ihmisen hyödyntämistä varten.

Vegaaninen ruokavalio ja elämäntapa liian vaativaa

Vegaanisia vaihtoehtoja on jo nyt runsaasti kauppojen hyllyillä ja niitä tulee koko ajan vain lisää. Kasvava määrä yrityksiä panostaa vegaaniseen tuotekehitykseen, sillä myös kysyntä näille tuotteille on eksponentiaalisessa kasvussa. Monipuolisen vegaanisen ruokavalion muodostaminen ei ole loppupeleissä sen haastavampaa kuin monipuolisen sekaruokavalionkaan muodostaminen. Vegaanisesti voi elää myös budjetilla, joten vegaaninen ruoka on saatavilla myös matalatuloisille henkilöille.

Luonnossa eläimet tappavat toisiaan

On totta, että luonnossa eläimet tappavat toisiaan. Eläimet toimivat kuitenkin vaistojensa varassa, eivätkä kykene järkiperusteisiin valintoihin kyseisissä tilanteissa. Heillä ei myöskään selviytymisen kannalta useasti ole muita vaihtoehtoja. Meillä ihmisillä sen sijaan on mahdollisuus päättää olla tappamatta toista eläintä ja valita vegaaninen vaihtoehto. Nykyihmisen lihansyönnissä ei ole kyse selviytymisestä, sillä tarvittavat ravintoaineet voidaan saada helposti muista ravintolähteistä.

Yksi ihminen ei voi muuttaa maailmaa eli ei olisi mitään hyötyä ryhtyä vegaaniksi

…sanoi 5,5 miljoonaa ihmistä jo pelkästään Suomessa. Jokaisen ihmisen päätös ryhtyä vegaaniksi auttaa jo yksinään eläimiä. Me ihmiset olemme sosiaalisia ihmisiä ja meidän päätöksen vaikuttavat myös perheeseemme ja ystäväpiiriimme. Joku oli joskus maailman ensimmäinen vegaani ja tällä hetkellä eläinten oikeuksia ajavat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa.

Veganismi on tekopyhää - kukaan ei voi olla 100% vegaaninen

Veganismissa ei pyritä täydellisyyteen, vaan ajatuksena on kärsimyksen minimoiminen. Kulutusellamme voimme valita, tuemmeko yrityksiä, jotka taloudellisesti hyötyvät eläinten hyväksikäytöstä ja tappamisesta vai valitsemmeko vaihtoehdon, joka ei aiheuta eläimille kärsimystä. Kun meillä on mahdollisuus valita, miksi emme siis valitsisi eettisempää vaihtoehtoa?

On tärkeämpiä asioita kuin eläinoikeudet

Ihminen tappaa 220 miljoonaa maaeläintä. Suuri osa näistä eläimistä kärsii koko lyhyen elämänsä ja kokee ahdistavan ja monet jopa kivuliaan kuoleman. Jonkun henkilön subjektiivinen mielipide voi tietysti silti olla, että eläinten oikeudet eivät ole yhtä tärkeä asia, kuin esimerkiksi ihmisoikeudet. Emme kuitenkaan ratkaisisi mitään ongelmia maailmassa, jos kilpailisimme siitä, mikä ongelma on tärkein. Miksi ratkaista opiskelijoiden ongelmia, kun Suomessa on kodittomia? Ketään ei ikinä autettaisi sairaaloissa, sillä etsisimme aina ongelmia, jotka ovat "tärkeämpiä".Lähde: Our wold in data

YMPÄRISTÖ & PÄÄSTÖT
Vegaaninen ruokavalio on ympäristöhaitta

Niin suomalaiset kuin kansainvälisetkin tutkimukset ovat todistaneet vegaanisen ruokavalion maapallomme kannalta ympäristöystävällisimmäksi.

Lähteet:
Luonnonvarakeskus, Aalto-yliopisto, Ilmatieteenlaitos
Oxfordin yliopisto

Lähiruoka on ympäristöystävällisin vaihtoehto

Pääosa ruoan päästöistä syntyy alkutuotannossa. Ulkomailtakin tuodut kasvikset ovat lähes poikkeuksetta ympäristöystävällisempia kuin lähellä teurastettu eläin.

Lähteet:
Luonnonvarakeskus, Aalto-yliopisto, Ilmatieteenlaitos
HSY

haluatko mukaan?